logo

Persovdnadieđuid suodjaleapmi

Oppalaččat persovdnadieđuid birra

Ii leat lohpi geavahit persovdnadieđuid, jos dat olmmoš gean dieđuin lea sáhka, ii leat miehtan geavaheapmái.

Persovdnadiehtu lea diehtu, mii gullá dihto olbmui. Dat mearkkaša, ahte namma, ahki, čujuhus ja telefonnummir leat persovdnadieđut, go dat gullet dihto olbmui.

Dieđuid geavaheapmái galgá miehtat eaktodáhtolaččat, ja miehtama sáhttá geassit ruovttoluotta.

Jos gilvvus áigu geavahit vuollái 15 jahkásaččaid persovdnadieđuid, de berrejit maiddái fuolaheaddjit miehtat geavaheapmái.

Persovdnadieđuid čohkkema ja geavaheami mudde persovdnadieđuid láhka (láhka persovdnadieđuid meannudeami birra, cuoŋománu 14. b. 2000).

Olbmuid govat

Govat ja filmmat, main lea vejolaš dovdat govvejuvvon olbmo, leat persovdnadieđut, vaikko gova oktavuođas ii geavahuvvoge namma. Persovdnagovaid geavaheami muddejit sihke persovdnadieđuid láhka ja vuoiŋŋaduodjelága § 45c. Vuoiŋŋaduodjelága mielde ii sáhte gova, mii čájeha olbmo, almmustahttit almmolaččat jos olmmoš ii leat dasa miehtan. Mearrádusas sáhttá spiehkastit, go govva čájeha ollu olbmuid dahje dáhpáhusa dahje eará, masa lea almmolaš beroštupmi.

Dat mearkkaša, ahte jos gilvvus áigu geavahit olbmuid govaid dahje filbmet olbmuid, de ferte dábálaččat muitalit govvejuvvon dahje filbmejuvvon olbmuide mo lea jurddašan geavahit gova dahje filmma, ja sii fertejit suovvat geavahit govaid dahje filmma.

Bádden

Jos jearahalat muhtima ja báddet ságastallama, de fertet fuomášit, ahte persovdnadieđut sáhttet leat gaskkustuvvon njálmmálaččat. Go geavahat báddejuvvon jienaid gilvvus, de ferte dat olmmoš, gean dieđut gullojit, suovvat geavahit jienaid.


Váldde oktavuođa, jos leat jearaldagat!
sprakar@nb.no


Dahkkivuoigatvuohta

Mii lea dahkkivuoigatvuohta?

Dahkkivuoigatvuohta lea oktovuoigatvuohta, mii vuoiŋŋaduoji dahkkis lea iežas ráhkadan buktagii. Ovdamearkka dihte teaksta, njuohtan, govva, musihkka, filbma ja njálmmálaš ovdanbuktimat sáhttet leat vuoiŋŋaduojit. Njuolggadusaid, mat gusket dahkkivuoigatvuhtii, don gávnnat vuoiŋŋaduodjelágas (láhka vuoiŋŋadujiid dahkkivuoigatvuođa js. birra, miessemánu 12. b. 1961 nr. 2).

Go olbmos lea dahkkivuoigatvuohta iežas vuoiŋŋaduodjái, de dat mearkkaša vuosttažettiin, ahte son lea suddjejuvvon dan vuostá, ahte earát kopierejit vuoiŋŋaduoji, ovdamearkka dihte govvidit gárvves teavstta dahje gova, báddejit musihka dahje sáhkavuoru dahje vurkejit vuoiŋŋaduoji muitosággái dahje earálágan vuorkái. Suodjaleapmi kopierema vuostá guoská maiddái vuoiŋŋaduoji rievdadeapmái - ii leat lohpi vuos rievdadit vuoiŋŋaduoji ja almmustahttit dan eará hámis.

Nuppi dáfus vuoiŋŋaduoji dahkkis lea oktovuoigatvuohta almmustahttit vuoiŋŋaduoji ja čájehit dahje ovdanbuktit dan almmolaččat. Vuoiŋŋaduojit, mat geavahuvvojit gilvui searvvadettiin, ja maiddái olles vuoiŋŋaduojit, maiguin gilvaleaddjit servet gilvui, almmustahttojit almmolaččat, go dat sáddejuvvojit Nationálagirjerádjui ja almmustahttojit Interneahtas.

Vuoiŋŋadujiid almmustahttin Interneahtas lea sihke kopieren ja almmolašvuhtii almmustahttin, ja dat gáibida dahkki miehtama.

Man guhká dahkkivuoigatvuohta bistá?

Dahkkivuoigatvuohta bistá dassážii go leat gollan 70 jagi dahkki jápmimis (suodjalanáigi). Go suodjalanáigi lea nohkan, de beassá vuoiŋŋaduoji geavahit jearakeahttá lobi vuoigatvuođalaččas.

Geas lea dahkkivuoigatvuohta?

Dahkkivuoigatvuohta lea sus, gii ráhkada vuoiŋŋaduoji (dahkkis), namalassii sus gii čállá teavstta, njuohtá gova dahje váldá gova. Dahkkivuoigatvuođaid sáhttá sirdit earáide, ja danin ferte muhtimin jearrat lobi earáin, go dahkkis, ovdal go geavaha vuoiŋŋaduoji. Nu lea ovdamearkka dihte dalle, go dahkki lea jápmán, ja dahkkivuoigatvuođas fuolahit su árbbolaččat.

Vuoiŋŋaduojis sáhttet leat máŋga dahkki. Go jearahallan báddejuvvo, de lea sihke jearahallis ja jearahallojuvvon olbmos dahkkivuoigatvuohta báddejuvvon jitnii. Go bádde jearahallama, de ferte danin muitalit olbmui, gean lea jearahallamin, ahte áigu báddet, ja masa báddejuvvon jiena áigu geavahit. Olmmoš, gii jearahallojuvvo, ferte de miehtat báddemii, ovdalgo dan sáhttá geavahit gilvvus.

Vuoiŋŋadujiid lassin leat loaiddasteaddji dáiddáriid ovdanbuktimat gáhttejuvvon, ovdamearkka dihte musihkka, maid lávlut lávlot dahje divttaid jitnosit lohkan. Loaiddasteaddji dáiddár ii sáhte ovdanbuktit vuoiŋŋadujiid, maid earát leat ráhkadan, jos son ii leat vuos soahpan dainna, geas lea dahkkivuoigatvuohta vuoiŋŋaduodjái, dahje jos vuoiŋŋaduodjeláhka ii atte riektevuođu geavaheapmái.

Oahppis gii lea ráhkadan buktaga gilvui lea alddis dahkkivuoigatvuohta iežas buktagii, dieđusge dainna eavttuin, ahte dasa gusto vuoiŋŋadujiid suodjaleapmi. Dat mearkkaša, ahte oahppi ieš mearrida sáhttágo buktaga kopieret dahje čájehit earáide go bearrašii ja lagaš ustibiidda. Go buvtta sáddejuvvo Nationálagirjerádjui (Nasjonalbiblioteket), de lea oahppi miehtan dasa, ahte dat almmustahttojuvvo Nationálagirjeráju neahttasiidduin.

Lohpi geavahit vuoiŋŋadujiid

Jos áiggut geavahit vuoiŋŋaduoji, masa earáin leat vuoigatvuođat, de fertet jearrat lobi dahkkis. Nu galggat dahkat jos gilvvus geavahat teavstta, gova, filmma ja musihka, maid earát leat ráhkadan. Jos fas searvvat gilvui áibbas ođđa, iehčanas buktagiin, de dan sáhttá geavahit áibbas sierralágaid álgoálgosaš vuoiŋŋaduojis.

Dávjá dahkkit háliidit mávssu vuoiŋŋaduoji geavaheamis ja bidjet gáibádusaid dan ektui, mo vuoiŋŋaduoji sáhttet geavahit.

Go mii geavahit earáid vuoiŋŋadujiid, de mii leat geatnegasat almmuhit dahkki nama, sihke buktagis ja go almmustahttit dan almmolaččat. Nuppiid vuoiŋŋaduoji ii sáhte rievdadit iige almmustahttit dakkár vugiin, mii gutnehuhttá dahkki dahje su vuoiŋŋaduoji beaggima.

Goas in dárbbaš jearrat geavahanlobi?

Vuoiŋŋaduodjelágas leat njuolggadusat, maid vuođul sáhttá geavahit vuoiŋŋaduoji jearakeahttá lobi dahkkis.

Dakkár njuolggadus lea vuoiŋŋaduoji siteren buriid vugiid mielde ja ulbmilii heivvolaš viidodagain. Dat mearkkaša, ahte gilvui searvvadettiin sáhttá dárbbu mielde geavahit earáid vuoiŋŋadujiid osiid, vai daid vehkiin sáhttá čájehit makkár gielaid gilvui oassálasti vásiha dábálaš eallimisttis.


Váldde oktavuođa, jos leat jearaldagat!
sprakar@nb.no